Tampereen raitiotien kaksoisraidetta on nyt asennettu paikoilleen täydet 15 kilometriä. Kyseessä on raitiotien alkuperäinen linjaus keskusta–Hervanta–Tays, jonka rakentamisesta Tampereen kaupunginvaltuusto päätti vuoden 2016 marraskuussa.

Viime vuoden marraskuussa kaupunginvaltuusto teki päätöksen raitiotien jatkamisesta Hatanpään valtatielle. Tämä päätös toi kaksoisraidetta rakennettavaksi vielä noin 650 metriä lisää. Yhteensä Tampereen raitiotien osan 1 pituus on siis 15 650 metriä.

Tampereen raitiotierataa on kolmen vuoden aikana rakennettu jopa suunniteltua nopeammin, ja raidetyöt ovat olleet edellä aikataulua. Raitiotien alkuperäisestä linjauksesta (keskusta-Hervanta-Tays) on nyt kaikkiaan valmiina 85 prosenttia, ja työt etenevät edelleen aikataulussa ja budjetissa.

Tampereella kahdentyyppistä raitiotierataa

Tampereella raitiotierata on joko sepelirataa tai kiintoraidelaattaan perustuvaa rataa, jonka pinnoitteena on nurmi, kiveys tai asfaltti.

Hervannassa sijaitsevalla raitiovaunuvarikolla on molempia ratatyyppejä, sillä varikkorakennusten sisätiloihin raiteet on toteutettu kiintoraidelaatta-menetelmällä ja varikon piha-alueella sepeliratana. Varikon alueella on raidetta noin neljä kilometriä. Varikkoraiteet ja rakennukset valmistuivat viime vuoden joulukuussa.

Päällysrakennetöiden ohella raitiotielle on asennettu jo runsaasti sähköliikenteen vaatimia rakenteita eli sähköratapylväitä ja ajojohtimia. Ajojohdinta Tampereen raitiotielle asennetaan kaikkiaan reilut 35 kilometriä. Lisäksi raitiotielle tulee useita teknisiä järjestelmiä kuten liikennevaloja ja turvalaitteita.

Myös Hatanpään valtatiellä päästään lähikuukausina raideasennuksiin. Ratapohjia tehdään ensimmäisenä Suvantokadun ja Vuolteenkadun liittymiin sekä Hämeenkatu–Verkatehtaankatu-osuudelle. Kiintoraidelaattaa rakennetaan näillä kohdilla kesän aikana.

Ratatermejä:

Kisko
Kisko on raitiotien tärkein yksittäinen komponentti. Sen tehtävänä on kantaa päällään kulkevan vaunun paino ja jakaa se alla oleville ratapölkyille tai betonilaatalle. Kantamisen lisäksi kisko toimii vaunun pyörille tasaisena kulkualustana ja ohjaa niiden kulkua. Kiskon käyttöikä riippuu monista tekijöistä, mm. kiskoon käytetystä teräslaadusta. Prosesseilla, joilla kisko valmistetaan, voidaan vaikuttaa kiskon mekaanisiin ominaisuuksiin. Tampereella on käytössä kahta kiskotyyppiä, urakiskoa ja vignole-kiskoa. Näiden merkittävin ero on siinä, että urakiskossa on erillinen ura kiskopyörän laippaa varten.

Raide
Raide muodostuu kahdesta rinnakkain asennetusta kiskosta, joiden etäisyyttä toisistaan määrittää raideleveys. Tampereen raitiotien raideleveys on 1435 mm eli sama, joka muualla Euroopassa ja Pohjoismaissa on yleisesti käytössä. Helsingin raitiotien raideleveys on 1000 mm. Suomen rataverkolla junakaluston käyttämä raideleveys on 1524 mm.

Kaksoisraide
Kaksoisraide on nimensä mukaisesti kaksi rinnakkain kulkevaa raidetta. Tällöin siis kiskoja rinnakkain on neljä ja raiteita kaksi. Kaksoisraide mahdollistaa yhtäaikaisen raitioliikenteen kumpaankin suuntaan.

Rata
Valmiista raitiotieradasta puhutaan siinä vaiheessa, kun kaikki tekniset järjestelmätkin on asennettu. Teknisiä järjestelmiä ovat sähköradan rakenteet kuten pylväät, ajojohtimien ripustimet ja ajojohtimet. Lisäksi asennetaan muun muassa vaihteiden kääntölaitteita ja liikennevaloja raitiotietä varten. Tampereella on sepelirataa ja kiintoraidelaattaan perustuvaa rataa, jonka pinnoitteena on nurmi, kiveys tai asfaltti.

Radan päällysrakenne
Raitiotien päällysrakenne koostuu tukikerroksesta ja raiteesta. Tukikerros on joko betonia tai sepeliä, ja se pitää raiteen oikeassa asennossa, jakaa kuormia ja muodostaa raiteelle tasaisen ja kantavan alustan.