Ajankohtaista
Tuoretta tutkimustietoa: Tampereen Ratikan suosio kasvaa
keskiviikkona 29. toukokuu 2019 klo 09.08
Tampereen Raitiotie Oy on selvittänyt Tampereen asukkaiden mielipiteitä ja suhtautumista raitiotiehen. Ensimmäinen kuluttajatutkimus tehtiin vuoden 2017 syksyllä. Huhtikuussa 2019 toteutettu seurantatutkimus osoittaa yhä suuremman enemmistön pitävän Tampereen Ratikkaa hyödyllisenä kulkuneuvona, joka parantaa kaupungin mielikuvaa ja tekee Tampereesta mukavamman paikan asua.
IROResearchin toteuttamassa tutkimuksessa kysyttiin Ratikasta 500 tamperelaiselta. Vastaajajoukko kiintiöitettiin asuinpaikan, sukupuolen ja ikäryhmän mukaan, jotta se edustasi Tampereen asukaskuntaa mahdollisimman hyvin. Väittämän ”Ratikka tekee Tampereesta mukavamman paikan asua” kanssa oli täysin tai osittain samaa mieltä 61 % vastaajista. Vastaava luku vuonna 2017 oli 54 %. Ei samaa eikä eri mieltä oli 17 % ja osittain tai täysin eri mieltä 16 % vastaajista.
Erittäin myönteisesti Tampereen Ratikkaan suhtautuvien osuus on noussut tutkimusten välillä 7 prosenttiyksikköä. Luku on nyt 34 %, kun se vuonna 2017 oli 27 %. Yhteensä 62 % tamperelaisista suhtautuu Ratikkaan joko erittäin myönteisesti tai jonkin verran myönteisesti, vastaava luku vuonna 2017 oli 56 %. Vastaajat kokivat Ratikan helpottavan liikkumista ja liikennettä ja vähentävän bussien ja henkilöautojen määrää keskustassa. Ratikkaa pidettiin myös ekologisena ja ympäristöystävällisenä vaihtoehtona, joka parantaa Tampereen mielikuvaa. Kaikista vastaajista 15 %:lla oli neutraali suhtautuminen Ratikkaan eli heidän suhtautumisensa ei ollut kielteistä eikä myönteistä. 14 %:lla oli jonkin verran kielteinen suhtautuminen Ratikkaan, vastaava luku vuonna 2017 oli 13 %.
Erittäin kielteisesti suhtautuvien määrä oli laskenut 8 %:iin, vuonna 2017 luku oli 10 %. Ei myönteisesti eikä kielteisesti suhtautuvat kokivat, ettei Ratikka vaikuta heidän elämäänsä. Osa tästä joukosta oli myös sitä mieltä, että lisäinvestoinnit bussiliikenteeseen olisivat riittäneet. Kielteisesti suhtautuvat näkivät Ratikan liian kalliina, myös sähköautot tai bussiliikenteen kehittäminen koettiin tässä vastaajaryhmässä riittäviksi.
Kuluttajatutkimuksen vastaajat hyväksyvät, että Ratikan rakennushankkeesta aiheutuu väliaikaisia haittoja. Peräti 80 % (vuoden 2017 luku 77 %) on tätä mieltä. Puolet vastaajista on kuitenkin vähentänyt asioimistaan keskustassa rakennustöiden vuoksi. Vastaava luku vuoden 2017 tutkimuksessa oli 44 %. Tutkimuksen mukaan Ratikka vahvistaa Tampereen keskustan elinvoimaa, 69 % vastaajista oli tätä mieltä (69 %). 62 % (59 %) vastaajista koki Ratikan tuovan hyötyjä paikallisille yrittäjille.
Tutkimus selvitti myös tamperelaisten matkustustaajuutta tulevan Ratikan kyydissä. Vähintään muutaman kerran kuukaudessa uskoo Tampereen Ratikkaa käyttävänsä 69 % vastaajista, vastaava luku vuonna 2017 oli 57 %. Vastaajista 5 % oli sitä mieltä, että he eivät tule käyttämään Ratikkaa koskaan, edellisen tutkimuksen vastaava vastausprosentti oli 8. Autoilijoiden joukossa näkyy edelleen Ratikan vetovoima kohti julkisen liikenteen käyttöä, 41 % autoilijoista arvioi, että Ratikka lisää heidän julkisen liikenteen käyttöään. Omaa autoa suosivien ryhmä onkin pienentynyt ja heidän suhtautumisensa Ratikkaan on muuttunut positiivisemmaksi.
Vaunuun liittyvä viestintä on tavoittanut tamperelaiset erittäin hyvin, ja 73 % kertoo tutustuneensa vaunuun. 76 % vastaajista on täysin tai osittain samaa mieltä siitä, että vaunu sopii Tampereen katukuvaan. Väittämän ”vaunu on tyylikäs” kanssa täysin tai osittain samaa mieltä oli 72 % vastaajista. Ainakin jossain määrin viihtyisänä piti Tampereen Ratikan vaunua 64 % vastaajista ja tilavana 58 %. Vaunu koettiin myös käytännölliseksi ja toimivaksi. Muista tuntemistaan vaunuista positiivisesti erottuvaksi Tampereen vaunun koki 38 % vastaajista. Ei samaa eikä eri mieltä oli tästä väittämästä 27 % ja osittain tai täysin eri mieltä 12 %.
Tutkimuksen toteutti IROResearch Oy huhtikuussa 2019 Tampereen Raitiotie Oy:n toimeksiannosta. Kohderyhmä oli 15-75-vuotiaat Tampereen asukkaat. Tutkimuksen otoskoko oli 500 vastaajaa ja se kiintiöitiin asuinpaikan, sukupuolen ja ikäryhmän mukaan. Tiedot kerättiin tietokoneavusteisilla puhelinhaastatteluilla 10.-23.4.2019 IROResearch Oy:n omassa puhelinhaastattelukeskuksessa.