Suunnitteluperiaatteet

Nyssen palvelu suunnitellaan matkustajien tarpeita kuunnellen

Joukkoliikennejärjestelmän suunnittelu on käytännössä linjaston muovaamista mahdollisimman toimivaksi, helppokäyttöiseksi ja maankäytön muutoksia palvelevaksi kokonaisuudeksi. Linjasto koostuu suorista ja vaihdollisista yhteyksistä, jotka voidaan toteuttaa erilaisilla liikennemuodoilla.

Tampereen kaupunkiseudulle rakentuu uusia asuin- ja työpaikka-alueita tiuhaan tahtiin. Myös raitiotieverkosto laajenee seudulle vaiheittain. Linjastosuunnittelun tueksi on sovittu periaatteet, jotka ohjaavat suunnittelijoiden työtä.

Nyssen suunnitteluperiaatteet

Nyssen suunnitteluperiaatteiden pohjana on keväällä 2022 toteutettu asiakastutkimus, joka tavoitti yli 500 matkustajaa eri ikä- ja käyttäjäryhmistä. Tutkimuksella selvitettiin linjastosuunnittelussa priorisoitavia asioita asiakkaiden kokemusten perusteella. Tutkimus vertaili mm. suoria ja vaihdollisia matkoja, matkaketjujen johdonmukaisuutta ja matka-aikoja sekä näiden suhdetta toisiinsa. Keskeinen teema oli myös kunta- ja aluekeskusten rooli joukkoliikenteen palvelussa.

Periaatteet hiottiin joukkoliikennesuunnittelijoiden ja Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnan yhteisessä työpajassa. Suunnitteluperiaatteista päätettiin joukkoliikennelautakunnassa 15.6.2022.

1.  Tampereen keskusta-alueen saavutettavuus 

Tampereen keskusta-alueella tarkoitetaan joukkoliikenteen saavutettavuuden näkökulmasta Tampereen keskustakehän sisäpuolista aluetta Hämeenpuistosta rautatieasemalle ja Ratinasta Satakunnankadulle.  

1.  Jokaisella Tampereen keskustaan tiheästi liikennöidyllä runkolinjan reitillä tulee olla keskusta-alueella useampi keskeinen pysäkki.
2. Linjastorakenne keskusta-alueella suunnitellaan siten, että keskeisiltä pysäkeiltä on tiheästi liikennöity runkolinjatasoinen yhteys muihin keskusta-alueen kohteisiin. Koko keskusta-alue on siten, myös keskustaan päättyvillä linjoilla, mahdollista saavuttaa yhdellä vaihdolla ja kohtuullisella vaihtoajalla.
3. Linjaston suunnittelussa huomioidaan raitiotien ja bussiliikenteen yhteensovittaminen keskustan katuverkolla ja pysäkkialueilla. Suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota raitiotien tehokkaan ja täsmällisen liikennöinnin varmistamiseen, erityisesti Hämeenkadun itäpäässä, jossa raitiotieliikenteellä liikennöidään tiheimmin.

2. Raideliikenteen (raitiotie- tai junaliikenne) ja bussiliikenteen yhteissuunnittelu 

1. Bussiliikenteen linjastosuunnittelussa sekä raideliikenteen asemien ja pysäkkien suunnittelussa pyritään eri joukkoliikennemuotojen mahdollisimman hyvään yhdistyvyyteen.
2. Raideliikenne voi korvata bussilinjan osittain tai kokonaan, mikäli suurin osa bussilinjalla tehtävistä matkoista tapahtuu raideliikenteen vaikutusalueella.
3. Bussilinjan lakkauttamisen vaihtoehtona tutkitaan linjan reitin muuttamista siten, että yhteinen reittiosuus raideliikenteen kanssa minimoituu ja uudella reitillä laajennetaan joukkoliikennejärjestelmän kokonaispalvelutasoa kustannustehokkaasti.
4. Raideliikenteen korvatessa bussilinjan osittain, järjestetään jäljelle jäävä osuus bussiliikenteestä liityntäliikenteenä. Liityntäliikenne voidaan toteuttaa myös muulla kuin bussiliikenteellä (kävely, pyöräily, automatisoitu liikenne).

3. Liityntäliikenne suunnitellaan runkoliikennettä tukevana  

1. Alueen pääasiallinen yhteys voidaan toteuttaa liityntäliikenteenä, jos alueelle voidaan tarjota vahvistetun palvelutasomäärittelyn edellyttämää tasoa suurempi vuoromäärä.
2. Liityntäliikenteen vaihtojen suunnittelussa huomioidaan vaihtopaikkojen toimivuus. Vaihtopaikan suunnittelussa toteutuu vähintään toinen palvelutasoa parantava tekijä: vaihto tapahtuu palveluiden välittömässä läheisyydessä, vaihto tapahtuu samalla pysäkkialueella esteettömästi.
3. Liityntäliikenteen vaihtojen aikataulut suunnitellaan ja toteutetaan tiheästi liikennöidyn runkolinjan aikatauluun täsmättynä. Vaihdon suunniteltu odotusaika on enintään 6 minuuttia. Liityntälinjat noudattelevat lähes samoja liikennöintiaikoja runkolinjan kanssa.
4. Liityntälinja toimii myös yhteytenä aluekeskukseen, kuntarajasta riippumatta, tai poikittaisyhteytenä.
5. Liityntäliikenteen reitti suunnitellaan mahdollisimman suoraviivaiseksi edeten kohti vaihtopysäkkiä.
6. Vaihtopysäkeille suunnitellaan riittävä informaatio vaihdon toteuttamiseen ja vaihtopysäkeillä pyritään aina tarjoamaan reaaliaikaista informaatiota.

4. Linjaston suunnittelu tiiviisti asutuilla alueilla

1. Linjaston nopeus ja palvelutasoluokan mukainen mahdollisimman tiheä vuorotarjonta ja laajat liikennöintiajat ovat vaihdotonta yhteyttä tärkeämpiä palvelutasotekijöitä.
2. Pysäkille kävelymatkojen kasvattaminen, tiheän vuorotarjonnan aikaansaamiseksi, on hyväksyttävää, mikäli pysäkin kävely-ympäristö on laadultaan hyvätasoinen, esteetön ja se koetaan turvalliseksi.
3. Samaan suuntaan liikennöivien linjojen löydettävyyttä parannetaan (linjanumeroinnin, pysäkkijärjestelyiden tai viestinnän avulla).

5. Linjaston suunnittelu haja-asutusalueilla  

1. Linjaston aikataulusuunnittelussa ja toteutuksessa priorisoidaan kuntien lakisääteiset kuljetustarpeet.
2. Tarjotaan yhteys vaihdottomana peruspalveluiden pariin joko palveluliikenteenä tai Nysse-liikenteenä.
3. Pidemmille seudullisille matkoille vaihtojen määrä pidetään mahdollisimman vähäisenä ja aikataulut yhteensovitetaan.
4. Linjareitit suunnitellaan niin, että ne kytkeytyvät muuhun joukkoliikennejärjestelmään.

Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta